Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa
-
Tästä aiheesta oli vähän puhetta Pikseliponit-Discordin puolella, mutta olisi kiva kuulla mielipiteitä myös tätä kautta.
Olemme vuosikausia kirjoittaneet päiväkirjamerkintöjä, valmennuksia ja luonteita, saadaksemme täydet lisäpisteet lajilaatuarvosteluissa. Jäin kuitenkin miettimään pari päivää sitten, että miksi? Keskustelun myötä selvisi, että moni kokee kirjoittamisen turhauttavaksi, eikä niin inspiroivaksi. Vuosien myötä kirjoituksista voi tulla itseään toistavia, eikä niitä välttämättä kukaan kauheasti lue (ellet osallistu joihinkin tekstipainotteisiin laatuarvosteluihin).
Omasta mielestäni nykyiset lajilaatuarvostelun lisäpisteet eivät ole tarpeeksi laajoja, ja voisimmekin helposti lisätä sinne useita, panostusta vaativia tavotteita.
Yksi esimerkki: Yksi ylimääräinen kokonaan kilpailtu jälkeläinen, +15 pistettä lisäpisteissä. Tähän vaadittu aika on omasta mielestäni selkeästi isompi kuin teksteihin vaadittu aika - voin itse kirjoittaa heittämällä parissa tunnissa kaikki tarvittavat tekstit hevoselle, mutta en voi saada sille kilpailtua jälkeläistä yhtä nopeasti. Minun ideani ei ole korvata tekstejä, vain luoda lisää vaihtoehtoisia tapoja harrastaa virtuaalihevosia. Kannattaa aina muistaa, että kaikki muutokset laatuarvosteluissa vaikuttavat siihen, millaisia hevosia pidämme hyvänä. Omasta mielestäni vaikkapa lisäjälkeläisten saaminen on huomattavasti tärkeämpää tulevaisuuden kannalta kuin se, että omistaja kirjoitti tarinan pollen kouluvalmennuksesta. Tämä on tietysti kuitenkin ihan makuasia, mutta itse ainakin haluaisin nähdä pidempisukuisia hevosia enemmän ja enemmän!
Plussana ainakin: 1) Ei tarvitse väkisin kirjoittaa tusinakaupalla tekstejä, jos sen kokee todella ikävänä (tai ei esimerkiksi tiedä IRL-hevosista tarpeeksi) ja 2) Ehkä joskus tulevaisuudessa kansainväliset hevosetkin voivat tulla meidän laatuarvosteluihin (ja saataisiin lisää monipuolisempaa hevoskantaa, moni kun haluaa täydet pisteet hevosensa vanhemmista)
Mitä mieltä muut ovat? Tykkäisitkö sinä, että lajilaatuarvosteluissa olisi enemmän vaihtoehtoja lisäpisteiden suhteen?
-
@jayde Allekirjoitan! Esim. FLA:ssa on tällä hetkellä mahdollista valita eri linjoja, joiden perusteella hevonen arvostellaan. Vaikuttaa minun mielestäni ainakin ihan hyvältä systeemiltä.
Juu ykkönen on mahdollista saada palkituista vanhemmista syntyneiden varsalla, jolla on yksi lyhyt teksti ja kolmonen irtoaa helposti, mutta miksipä ei palkittaisi myös muustakin panostuksesta. Siihen täysin kilpailtuun lisävarsaan todellakin menee vähintään yhtä paljon vaivaa kuin siihen 150 sanan päikkyyn.
-
Nopeasti lounaalla heitän tänne
Nykyisellään lajilaatisten arvostelut nojaavat melko voimakkaasti toistoon: kisaa X määrä, yksi kisattu varsa, tekstit, että X sanamäärä täyttyy ja se tekee hommasta kieltämättä pidemmän päälle tylsää. Itse tykkään, että hevosella on edes jonkinlainen luonnekuvaus, mutta taas päiväkirja-/valmennusmerkinnät koen aikalailla turhiksi täytteiksi, joita ei varmaan oikein kukaan lue laatistuomarin lisäksi. En itse ainakaan kirjoittamisen jälkeen.
Kaipaisin enemmän painottamista hevosen omaan menestykseen ja pitkäjänteiseen kasvatukseen eli pitkäsukuisiin hevosiin. Menestystä mittaamaan voisi esimerkiksi käyttää lajijaosten cup- ja Champions-kilpailuja vielä suuremmissa osin, kuin nykyisellään. Pitkäsukuisia voisi taas palkita vaikka sukutaulun lajilaatispalkittujen hevosten perusteella ja miksei myös lajilaatiksen jälkeläispalkintojen (= "hyvä periyttäjä", vaikka ei virtuaalihevonen mitään varsinaisesti periytäkään) muodossa.
-
Hyvin pikaisena vastauksena, mielestäni olisi täysin OK jos tekstit olisi nimenomaan lisäpisteitä eikä "vaatimuksia". En itse käyttäisi ns tekstittömiä hevosia jalostukseen (haluan jotain muutakin kuin nimen ja kuvan) mutta mielestäni pakkopullatekstikään ei oikein auta ketään. Olisi hienoa jos olisi eri tapoja joilla hevonen voisi olla palkittu eikä aina se sama kaava kuin elen mainitsi. Eikä yhtään haittaa vaikka olisi myös tekstipainotteisempia arvosteluja, kuten ymmärtääkseni YLA hieman on?
-
@jayde said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Tykkäisitkö sinä, että lajilaatuarvosteluissa olisi enemmän vaihtoehtoja lisäpisteiden suhteen?
Todellakin, lisää vaihtoehtoja! Kaikki virtuaalihevoset on samanlaisia, varmasti hyväksi havaitusta tottumuksesta mutta myös siitä että nykyiset laatuarvostelut ohjaavat tietynlaiseen malliin. (Myös hieman huvittaa laatispalkintojen asema "panostuksen mittarina", kun tosiaan jotkut ihmiset saavat hepat laatisvalmiiksi muutamissa tunneissa. Ehkä kisaamisessa voi mennä hieman kauemmin, mutta ei sekään nyt kovin rankkaa ole.)
Olisi kiva nähdä enemmän kaikkea muutakin ja laatuarvostelut saisi vastata siihen antamalla pisteitä myös muusta kuin rakennekuvasta, kisoista ja teksteistä. Mitä se kaikki muu voisi olla - luovemmat keksikööt tähän hätään XD -
Mulla ei oo tähän sen kummempaa kantaa tähän itse asiaan, mutta enemmän tuomarin ja yhden lajilaatiksen ylläpitäjänä pieni kommentti. Mua ei haittaisi ollenkaan, jos lisäpisteitä saisi laajemmin eri asioista. Lähinnä aina itseä mietityttää näissä tuomaroinnit.
Tuomarit tuntuu olevan aika vähissä, ei ole tunkua niihin hommiin. Ja itsellä henkkoht nyt jo lisäpisteet on inhokkialue tuomaroida, koska on niin monta pientä asiaa mitkä pitäisi muistaa laskea ja huomata. Ja nyt kun SLA on hakenut tuomareita, niin nimenomaan lisäpiste- ja luonnetuomarit ovat vaikein löytää. -
Ah, mun on ollu tarkoitus kirjoittaa tästä aiheesta blogiin, mutta on vähän jääny. Yritän vastata nyt lyhyesti ja tiivistetysti omia ajatuksiani suhteellisen paljon kirjoittavana sekä entisenä tekstituomarina.
Tosiaan nimenomaan entisenä tekstituomarina, koska sen lisäksi, että mulla on henkilökohtaisia vaikeuksia pitkien tekstien lukemisessa, oli etenkin luonteiden tuomarointi todella itseään toistavaa ja tylsää. Porukkaan tuntuu juurtuneen todella tiukkaan se 250 sanaa ja sinne mennään vaikka suu veressä. Itse en esim. tarkastanut sanamääriä ollenkaan luonteita arvioidessa vaan arviointi perustui täysin ohjeistuksessa mainittuihin oikeinkirjoitus, sujuvuus, realistisuus ja sopivuus hevosen käyttötarkoitukseen sekä sisältö. Näistä sai usein rokottaa pisteitä nimenomaan sujuvuudesta ja uskon sen johtuvan osittain siitä, että kirjoittaja kuvittelee mielessään sen maagisen sanamäärän (jota ei hittovie oo olemassa enää) ja täyttää sit ihan kelpo luonteen kaikenlaisella ylimääräisellä.
Myös päiväkirjamerkinnät ja valmennukset ovat usein hyvin kaavamaisia, mutta toisaalta niiden arviointi ja pisteytys on mielestäni ihan ok. Ehkä taas rohkaisisin ihmisiä kirjoittamaan myös lyhyempiä tarinoita sen puuduttavan ja itseään toistavan hain tarhasta - hoidin - ratsastin - aluksi meni huonosti ja sitten meni paremmin - laitoin pois systeemin sijaan.
Mitä sisällön tuottamiseen tulee, on tekstit myös hieman epäkiitollisia, koska ei täällä niistä saa palautetta! Kirjoittaminen joo itsessään varmasti kehittää sitä kirjoitustaitoa, mutta ei niitä erityisiä kehityskohtia kukaan sulle kerro jos et mene itse kysymään et miksi sain tällaiset pisteet.
En kuitenkaan missään nimessä halua, että tekstejä poistetaan kokonaan arvostelusta! Loppujen lopuksi ne jo nykyisellään on hyvin pieni osa sitä, eivät siis edes lainkaan pakollisia. Olen kyllä samaa mieltä, että vaihtoehtoja pisteiden ansaintaan saisi olla enemmän, miten ja millaisia, siihen en osaa ottaa kantaa.
-
Mun mielestä tää on ajatuksena tosi kiva, että lajilaatiksetkin tarjoais monipuolisempia tapoja panostaa hevoseen! Ehdottomasti harkitsemisen arvoinen juttu
Harrastan pitkäsukuisia ja tykkäisin tosi paljon, jos muutkin laatikset kuin KV (ja KEV, mutta sitä en itse käytä) palkitsisivat pitkistä suvuista enemmän. En kuitenkaan täysin unohtaisi niitä tekstejä, enkä oikeen innostu ajatuksesta että lajilaatiksessa vois saada ykköspalkinnon täysin ilman tekstejä. Mun mielestä ykköstä varten hevoseen pitää panostaa edes vähän jokaisella osa-alueella. Mutta jos esim. ne itseään toistavat päiväkirjamerkinnät voisi halutessaan korvata useammalla kisanneella jälkeläisellä niin miks ei.
Laatiksissa pisteytysmuutokset on kuitenkin aina iso työmaa ylläpidolle ja vaatii tuomareilta mukautumista. Jos annetaan lisää vaihtoehtoja siihen, mistä pisteitä voi saada, se lisää tuomareiden työtä kun pitää etsiä hevosen sivuilta kaikki pikkusälä ja laskea yhteen. Toisaalta jos tekstien määrää vähennetään, onko se sittenkin hyvä asia ja helpottaako jatkuvaa luonne- ja lisäpistetuomaripulaa.
-
Kivasti tullut keskustelua!
Olen itse myös sitä mieltä, että tekstit tuovat lisää persoonallisuutta hevosille, ja tykkään nähdä jotain raapustuksia hevosen sivuilla. En kuitenkaan vaatimalla vaatisi, että niitä pitää olla - yleensä vaikkapa luonteita lukemalla huomaa, kuka kirjoittaa vain laatuarvosteluihin, ja kuka ei. Mieluummin näkisin tekstittömiä hevosia (ja tyytyväisempiä omistajia), kun niitä väkisin väännettyjä kirjoituksia.
Tuomarointikysymys on myös yksi pulma. Uudet muutokset tuovat ehdottomasti lisää päänvaivaa, ainakin hetkeksi. Olen ollut tosin pitkään sitä mieltä, että antaa osallistujien arvostella ne alueet, mitkä pystyy objektiivisesti pisteyttämään. Ehkä tällainen systeemi voisi tuoda helpotusta?
Aikaisemmissa viesteissä mainittu YLA on hyvä esimerkki laatuarvostelusta, jolla on mielestäni selkeä tavoite, ja hyvä että sinne (jotkut) tarinapainotteisemmat harrastajat menevät Omalla mututuntumalla lajilaatuarvostelut keskittyvät enemmän hevosen kilpailuihin.
-
Tästä tulee varmaan epäsuosittu ja epäortodoksinen kommentti, mutta kuka väittää yllättyneensä, käsi ylös...
Lajikohtaisten laatuarvosteluiden tarkoitus, mikä se on?
Palkita omistaja vaivannäöstä? No ei todellakaan ole. Jos olisi, villeistä kisoista saisi pisteitä yhtä lailla kuin jaoksenalaisistakin ja porrastetuista ei saisi juuri mitään, koska niiden kisaaminen on niin järjettömän vaivatonta perinteisiin verrattuna. Itse piirretyistä kuvista saisi paremmat pisteet kuin valokuvista jne.Minun näkemykseni mukaan lajikohtaisten laatuarvosteluiden tarkoitus ja motiivi on pakottaa/houkutella ihmiset kilpailemaan nimenomaan sen lajijaoksen alaisissa kisoissa. Ja tietenkin vain juuri SEN jaoksen, porrastettujen puolellahan se laskurisysteemi whatever taitaa rangaista siitä, jos hevosella on kilpailtu muiden jaosten kisoissa. Perinteisten puolella tällaista sentään ei taideta tehdä.
Mikä virka teksteillä sitten on kilpailemisen kanssa? Ei yhtään mikään, haitallistahan se on kun se vie ihmisten aikaa siltä kilpailemiselta. Muinaisessa SPC:ssä oli toimiva systeemi: tietty määrä sijoituksia jostain lajista ja poni sai automaattisesti arvonimen profiilisivuilleen. Ei tuomareita, ei tilaisuuksia, vaan automatisoitu systeemi ja pelkkä sijoitusmäärä riitti arvonimeen. Että ne jotka halusivat vain kisata, saivat vain kisata eikä heidän tarvinnut vaivata päätään teksteillä, joita eivät ehkä halunneet kirjoittaa.
Tekstien (ja myös kuvien) vaatiminen lajikohtaisissa laatuarvosteluissa lienee alunperin sitä perua, että laatikset apinoivat YLAa, joka oli ensimmäinen tämäntyyppinen laatuarvostelu, jossa arvioitiin eri osa-alueita. Tässä suhteessa lajikohtaiset laatikset menivät minusta totaalisesti metsään.
Aikaisemmin olisin tarjonnut ratkaisuksi sitä että lajikohtaiset laatikset luopuisivat kokonaan teksteistä, kuvista ja kaikesta muusta, mikä ei ole suoraan kisaamista. Tietty määrä sijoituksia = tietty palkinto. Tämä olisi helppoa ja simppeliä ja tuomareidenkin työ helpottuisi, kun ei tarvitsisi varsinaisesti arvostella mitään, vain laskea. Parastahan olisi tietysti automaattinen systeemi VRL-profiiliin tai jotain...
Mutta tämä ei toimi porrastettujen kanssa perinteisissä lajeissa. Ihmiset on totutettu siihen, että ERJ-I-palkinnon voi saada millä tahansa ponilla, shettikselläkin kai. Perinteisissä pystyy kilpailemaan kolme tuhatta sijoitusta 50 sentin luokissa, mutta porrastetuissa se ei onnistu. Tuskin haluamme nähdä niitä shettiksi siellä vt 10-luokissa hyppäämässä kuvitteellista 160 senttiä.Että varsinaisesti mitään ehdotuksia minulla ei ole. Jälkeläisistä voisi saada enemmän pisteitä tai ainakin niin, että niillä voisi korvata puuttuvia tekstipisteitä tai jotain. En tiedä muista laatiksista tarkkaan, mutta ARJL:ssä saa pisteitä max. 2 varsasta, mutta jos varsoja on 5, niin ei tule yhtään lisäpistettä, vaikka olisivat kuinka kisattuja (vai olikohan ARJL:ssä nyt jokin mahis saada puuttuvia varsapisteitä korvattua useammilla varsoilla, en nyt muista enkä tiedä olisiko tällainen systeemi poikkeus lajikohtaisten laatisten joukossa). Vaikka oikeasti se 5 kisattua varsaa olisi laatisten tarkoituksen kannalta parempi kuin yksikään teksti.
-
@nerita Lisäpistetuomarina (juurikin KRJL) sanon, että kun sitä hommaa on tehnyt vuosia niin aika hyvin nuo oppii ulkoa, joten en näkisi ongelmana sinne pari lisäystä itse. Tämä siis vain minun mielipide yksittäisenä yhtenä tuomarina, joten muut tuomarit ottakoot kantaa omalta osaltani ja käyttäjät antaa mielipidettä onko ihan paska mielipide mulla
Heittäisin lisäpiste lisäyksiin sopivana esimerkiksi seuraavia:
+3 pistettä/bonus jälkeläinen, alkaen kolmannesta jälkeläisestä ja jälkeläisellä sivuilla vähintään 2 seuraavista (kuva, luonnekuvaus, kisatuloksia, jälkikasvua) (6 jälkeläistä = 12p) <-- jalostushevosten arvostus
+2p YLA, KTK, VVJ, näyttelyarvonimi (nykyään 0,5-1p) <-- ei niitä palkintoja niin helposti saada, joten siksi arvokkaampi kuin vain puol pojoa
+2,5p/10 sijoitusta mitä hevonen on kisannut ylimääräistä 40 sijoituksesta. Lasketaan aina 10 välein eli 10-19 sijaa=2,5p.<-- tämä toki koskee vain "normaaleja", mutta porrastettuja kisaavilla voisi soveltaa, että on kisannut porrastetusta täydet + 20 perinteistä niin saa 20 perinteisestä tuon 5p. Eli jos hevonen on kisannut 100 sijaa tai porrastetut täydet + 60 sijaa riittäisi täysiin lisäpisteisiin. Kisaaminen vaatii vaivannäköä. Ehkä innostaisi jengiä kisaamaan enemmän normaaleja, jotka ovat katoava luonnonvara?
+1p/muun kuin vanhemman lajilaatispalkinto suvussa (eli KRJL saa KRJ palkituista, ERJL saa ERJ palkituista). Palkinto pitää olla merkattuna sukutauluun + pystyttävä todentamaan VRL/sukulaisen sivulta. <-- pitkäsukuisille tarkoitettu bonusTässä minun ehdotuksia ja mikäli menevät läpi niin tuomarina en vastusta.
-
@Sirpa , pidän sun kommenteista! "Boksin ulkopuolelta" ajattelua Omasta mielestäni on myös selvää, että lajilaatikset yrittävät ohjata jaoksen alaisten kilpailuiden suuntaan. Jossain vaiheessa kaikki laatuarvostelut olivat kuitenkin toistensa kopioita, ja kenties sieltä tulee kaikki vaatimukset tekstien yms. suhteen.
Saksalaisten rekisteri muuten laskee automaattisesti kilpailupisteet, ja antaa palkinnon sijoitusten mukaan. Suomen puolella tämä ei vaan toimi niin helposti, porrastettujen takia. Porrastetut ovat myös ihan erilainen systeemi pikkuponeille, ja niille GP-tason hevosille.
-
Mun mielestä tämä on aivan loistava keskustelunavaus.
Etenkin nyt, kun VRL:n puolelta avattiin keskustelu tekoälyn käytöstä työkaluna, olen tässä parin päivänä aikana miettinyt tekstien kirjoittamisen mielekkyyttä, kun todennäköisesti jo nyt omat hevoset kilpailevat laatuarvosteluissa sellaisten hevosten kanssa, joilla on tekoälyllä tuotettuja tekstejä. Pidän kirjoittamisesta, mutta nykyisellä laatuarvosteluiden pisteytysmallilla tekstien luominen on toisinaan melkoista pakkopullaa, koska hyvälläkin hevosella täytyy olla luonteen lisäksi ainakin yksi suhteellisen pitkä päiväkirjamerkintä, jotta se yltää I-palkinnolle.
Kun katsoo ajassa taaksepäin, niin laatuarvosteluissa on ajan mukaan painotettu hieman eri asioita. Esimerkiksi ERJ laatuarvostelussa on aikanaan ollut mahdollista saada hevoselle I-palkinto, kun on jaksanut kisata hevoselle täydet kisapisteet ja muut osa-alueet ovat olleet suhteellisen ok. Tämä on toki ollut ennen massakisojen aikaa ja juuri massakisaamisesta johtuen itse hevosen kilpasuoritusten arvoa on laatuarvosteluissa laskettu.
KRJ:n puolella taas suosittiin pitkään suvullisia hevosia, eikä suvuttomalla hevosella ollut edes mahdollisuutta saada I-palkintoa, koska sukuselvityksellä ei voinut korvata vanhempien puuttuvia kisatuloksia. Toinen KRJ:n tyypillinen piirre oli tuohon aikaan myös se, että rakennepisteillä oli melko suuri merkitys erityisesti siinä, saiko hevonen I- vai II-palkinnon.
Tämän päivän laatuarvosteluissa taas kirjoitetulla sisällöllä (tai sen määrällä) on suuri merkitys, koska lähes jokainen laatuarvosteluun ilmoitettu hevonen tarvitsee vähintään luonnekuvauksen ja yhden kohtuullisen pitkän päiväkirjamerkinnän, jotta se saa I-palkinnon. Jälkeläisosiosta saatavia pisteitäkin on helpotettu, kun enää ei vaadita kahta kisattua jälkeläistä tietyllä sijoitusmäärällä, vaan täysiin jälkeläispisteisiin voi yltää yhdellä hyvällä jälkeläisellä.
Kun vertaa nykyistä laatuarvostelumallia siihen, kuinka pisteytyksen ovat ajansaatossa muuttuneet, on nykyinen malli tuomareille ehdottomasti raskain. Ja se, mikä minua itseä tässä ehkä eniten häiritsee on se, että kirjoitetulla tekstillä ei loppu viimein ole edes väliä. Sukuselvityksen arviointi on tällä hetkellä ainoa osa-alue, jossa tuomarin täytyy pisteyttää sisällön mukaan ja oikeasti lukea kirjoitettu teksti ja tähän osioon täytyy myös kirjoittajan paneutua. Luonnekuvausten ja pk-merkintöjen osalta riittää nykyisellä mallilla se, että teksti silmäillään nopeasti läpi ja varmistetaan että teksti kertoo hevosesta ja sen jälkeen sanalaskuri tekee pisteenlaskun.
Oikeastaan elen jo muotoilikin tuossa ylempänä ihan samoja asioita, mitä itsekin laatuarvosteluilta toivoisi eli enemmän merkitystä kisatuloksille, hyvälle suvulle ja jälkeläisille. Ja se, että laatuarvostelut suosisivat pidempisukuisia hevosia voisi kyllä osaltaan tuoda piristysruiskeen kasvatustoimintaan ja kannustaa luomaan pidempiä sukulinjoja. Ja ehdottomasti ääni täältä sille, että nostettaisiin myös esimerkiksi Cup sijoitusten arvoa.
Itse menisin ehkä jopa niin pitkälle, että palaisin KRJ:n vanhaan malliin ja antaisin suvuttomille sukuosiosta suoraan vain 0. Luonnekuvauksen kanssa on vähän niin ja näin eli minusta on mukava lukea vaikka edes muutamalla sanalla hevosen luonteesta, mutta nykyinen laatuarvostelujen malli luonnekuvauksen pakollisuudesta ei nappaa (koska vaikka se 250 sanaa on enää vain suositus, luullakseni aika harva uskaltaa jättää luonnekuvauksen alle tuon sanamäärän, koska ei voi olla varma, rokottaako tuomari liian lyhyestä tekstistä pisteitä ja missä menee raja, että teksti on liian lyhyt). Ja päikkymerkinnät poistaisin itse myös, koska nytkään niitä ei kukaan varsinaisesti edes lue.
En oikein liputa ajatukselle, että nykyisten lisäpisteiden lisäksi alettaisiin antamaan vielä lisää lisäpisteitä muista asioista. Ensinnäkin se lisää jälleen kerran tuomareiden työtä ja toisekseen, käsi ylös ne, jotka mielellään kirjoittaisivat niitä päikkymerkintöjä ja luonnekuvauksia hevosilleen, jos vaihtoehtona on vaikka lisäsijoituksilla kompensoida lisäpisteosiota. En minä ainakaan. Ja tästä oikeastaan päästään taas siihen samaan lähtöpisteeseen, että laatuarvostelut muokkaisivat taas hevoset täysin identtisiksi.
Heitäkin siksi tähän vaihtoehtoisen mallin; palataan ajassa taakse päin, vähennetään / poistetaan tekstiosiot (ehkä luonnekuvausta lukuun ottamatta) laatuarvosteluista. Luodaan lisäksi KRJ:n ja ERJ:n jälkeläispalkintoja vastaava "laatumaininta A / AB" systeemi, joka tarkastelee hevosta laadun näkökulmasta kokonaisuutena. Näille hevosille sitten vaatimuksena kisatulosten, suvun ja jälkeläisten menestyksen lisäksi luonnekuvausta / sukuselvitystä (suvuttomille) / päikkymerkintöjä, jotka oikeasti luettaisiin ja arvioitaisiin sisällön, eikä sanamäärän perusteella. Ja pisterajat kuten esimerkiksi noissa jälkeläispalkinnoissa niin korkeiksi, ettei ihan jokaista hevosta sinne voisi edes viedä. Tässä voisi jopa ehkä käyttää hyödyksi VRL:n dataa ja käyttää joko arvonimen anomisen edellytyksenä tiettyä voitto / sijoitusprosenttia tai pisteyttää vaikka kisamenestys täysin näiden avulla. Tai vaikkapa, että hevosella on oltava KTK tai PSB edellytyksenä arvioinnille ja rakennepisteet annetaan suoraan näiden palkintojen pohjalta. Ja ennen kuin joku ennättää tulla sanomaan, että ehdotus on täysi kopio YLA:sta niin joo, tämähän olisi vähän kuin vaikkapa ERJ:n myöntämä "YLA-palkinto", mutta heitin idean lähinnä siksi, että YLA ei ole se jaos, joka ohjaa ja määrittää millainen sisältö virtuaalihevosten sivuilla on, vaan sen tekee ikävä kyllä jaosten laatuarvostelut.
-
Jos tuomariresursseja on niin ehdottomasti liputan vaihtoehtoisista asioista saatavista pisteistä. Koen nykyisen riman kolmoselle tosi korkeana kun tallista löytyy paljon evm-sukuisia ja kirjoittaminen on vahvasti treenin alla.
-
Millainen olisi teidän "unelmalajilaatis"?
Minulla se olisi
- rakennepisteet ktk-palkintoa hyödyntäen tai 1-2 tuomarin pisteyttämänä, jos hevonen ei olisi kantakirjattu
- lyhyt (100-150 sanaa max) luonne, ei muita tekstejä
- paljon painoa cup-/champions -menestykselle
-- cup-kisoja esim. 4x kk ja olisivat porrastettujen tapaan automaattisia VRLn puolella)
-- ison osan kilpailupisteistä voisi myös kerätä cupien jne kautta, jos sattuisi olemaan onnettaren suosiossa oleva hevonen - sallivampi arvostelu sukuosioon:
-- estesukuinen hyvin koulua kisannut hevonen voisi menestyä oman lajinsa laatiksessa suvustaan huolimatta. Nyt väärän lajin vanhemmasta rokotetaan aika huolella mikä taas pahimmillaan kaventaa sukulinjoja yhtään pienilukuisemmissa roduissa.
-- painopiste enemmän pidempisukuisiin ja pitkäjänteiseen kasvatukseen, kuin vain hevosen vanhempiin - Lisäpisteitä voisi kerätä esim. lajin jälkeläispalkinnolla, mutta ilman niitäkin pärjäisi
Kilpailupisteistä en osaa oikein sanoa. Massakutsuilla kisaaminen perinteisissä on ilmeisesti yhä suht helppoa niin kuin on myös porrastetuissa, joten näitä ei voi laittaa eri arvoisiksikaan.
-
@oona Vastaan itselleni, että jos vaikka nuo minun ehdotukset nyt lisättäisiin lisäpisteisiin niin jo kaksipolvinen hevoseni Balou Lee menisi läpi 1-palkinnolla pelkästään luonnekuvaus tekstinä.
Rakenne 7,0, kisapisteet 40, suku 25, jälkeläiset 20
Lisäpisteet luonne 5 ja suvun KRJ palkinnot 3x = 8p
Lopputuloksena 100 pistettä ja ainoa teksti luonnekuvaus. Jos jälkeläiset olisi palkittuja niin tarvittaisiin 0 sanaa tekstiä. Huonompi rakenteiselle voisi kirjoittaa historiatekstin (1 piste) niin 6,0 rakenteellakin saisi ykkösen.Ykkös palkinto ei kyllä nykyäänkään ole kiven takana, mutta uudistamalla toki sen voisi hakea eri tavalla kuin vain teksteillä.
Toisena esimerkkinä sitten suvuton hevonen Nußknacker, jolla on se 6 jälkeläistä. Lisäpisteitä jälkeläisistä 3p x 4 jälkeläistä= 12p+lyhyt luonne josta saisi 3p. Lopputulos täydet lisäpisteet 15p.
Kolmantena vielä sitten se 3-polvinen hevonen Brutus Lee. 2-3-polvesta löytyy 9kpl KRJ palkittuja = 9 pistettä ja KTK-palkinto 2p = 11p. Kun molemmat vanhemmat olisi palkittuja ja saisi 25 sukupistettä niin se tekesi taas yli 100p rajan ilman sanan sanaa tekstiä. Tai vaihtoehtoisesti 1x palkittu vanhempi ja 1x palkittu jälkeläinen. Tai jopa vaan vähän parempi rakenne.
Kaivelin nämä nyt ihan kivoiksi esimerkeiksi, jos joku haluaa katsella. En näe järkeä hävittää koko lajilaatiksia tai palata hirveästi historiaan, mitä täällä on ehdotettu (esim suvuttomilla 0 pistettä kääk sanon näin evm-heppojen omistaja ) vaan ennemmin kehittää.
Toivottavasti kirjoitin jotenkin järkevästi
-
Täällä on mielenkiintoisia ehdotuksia, etenkin noiden cup-pisteiden arvostuksen lisääminen olisi todella pop! En ole tainnut oikein koskaan osallistua mihinkään cup-kisoihin, koska en ole niitä pahemmin tarvinnut.
Alla omia mietteitäni puhutuista asioista:
Ideaali laatuarvostelu
Olen aika lailla Sirpan kanssa samaa mieltä, että tiettyihin sijoituksiin tähtäävä automaattinen arvonimi olisi ollut kaikista mielenkiintoisin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista porrastettujen kanssa, joten mennään sitten sillä vähän perinteisemmällä:
Vaihtoehto 1
- Kilpailupisteet (maksimiin pääsee vain cup-pisteillä / sijoituksilla)
- Sukupisteet
- Jälkeläispisteet
- Lisäpisteet (ylimääräiset kilpailleet jälkeläiset, hevosen omat muut palkinnot, palkitut sukulaiset, pitkäsukuisuus)
Jos tällä kaavalla mentäisiin, kaikki pisteet olisivat objektiivisia - tuomareita ei välttämättä tarvitsisi, sillä osallistujat voisivat itse laskea tulokset Rakennepisteet ovat kiva (ja hyvä rakenne edesauttaa kilpailuissa pärjäämistä), mutta mielestäni rasitamme jo nyt liikaa tuomareita. Meillä on myös PSB, NJ, VSN, KTK jne., mitkä kaikki ovat rakennetta varten. Olisi ehkä kivempi jättää rakennearvostelu sinne?
Vaihtoehto 2
- Kilpailupisteet (maksimiin pääsee vain cup-pisteillä)
- Sukupisteet
- Lisäpisteet (hevosen omat muut palkinnot, palkitut sukulaiset, pitkäsukuisuus)
Tämä on muuten sama kuin ensimmäinen, mutta ilman jälkeläispisteitä. Jälkeläispisteille voisi olla oma laatuarvostelu, mikä käy järkeen - ensin hevonen kilpailee itse ja saa mainetta omilla tuloksillaan, sitten se myöhemmin voidaan arvioida jälkeläistensä perusteella.
Sukuselvitys
Tämä tekstityyppi taitaa olla universaalisti vihatuin, eikä syyttä. Sukuselvityksen kirjoitus on monelle tuskaa (minulle myös), etenkin jos ei ole ollut oikeiden hevosten kanssa paljon tekemisissä. Usein tuntuu myös siltä, että sukuselvitys arvioidaan aivan eri tavalla kuin muut lajilaatuarvostelun tekstit, eikä se ole aina hyvä. Oikeassa elämässä ties millaiset otukset voivat olla huipputasolla, joten mikään "suvussa ei saa kaikki olla huipputason hevosia" ei päde. Hevosen koko sukutaulu voi olla täynnä huippuluokan hevosia, tai sitten vaikkapa ravisukuisia orloveja tms. Toki keskiarvo on varmasti tietynlainen, mutta aina nitä "kummajaisia" löytyy.
Sukuselvitys on siitä vaikea, että sille ei ole oikein löytynyt hyvää korvaajaa. Jotkut sanovat että tuontihevosilla pitäisi olla huonommat arvonimet, toiset taas eivät pidä ideasta. Mielestäni tuonneilla on kuitenkin paljon merkitystä, sillä tarvitsemme niitä saadaksemme pitkäsukuisia. Omasta mielestäni pitkäsukuisten (yli kolmepolvisten) pitäisi saada arvonimi helpommin, mutta myös tuonneilla olisi hyvä olla mahdollisuus ykköspalkintoon.
Tuonnit voisivat esimerkiksi korvata sukulaispisteiden puutoksen kilpailleella lisäjälkeläisellä, tai sitten niillä pitäisi olla enemmän cup-sijoituksia tms.
Lyhyemmät tekstit / vain luonne
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että luonne on kaikista kivoin tekstityyppi. Tykkään lukea hevosten luonteita, ja ne toimivat usein inspiraationa varsoja miettiessä. Haluaisin nähdä niitä myös jatkossa hevosten sivuilla, mutta toki ymmärrän, että eivät kaikki halua jatkaa samalla tekstilinjalla. Siksi pitäisi luonteen lisäpisteissä, jos sinne jotain tekstejä halutaan. Antaisin ehkä jonkun könttäpistemäärän luonteesta, mikäli objektiivinen pisteytys kuulostaa mielenkiintoiselta. En nojaisi mihinkään sanamääriin, vaan esimerkiksi "+2 pistettä jos luonne on sivulla" olisi minulle varsin riittävä arvosteluperiaate. Toki voidaan aina miettiä kaikkia tapauksia missä ihmiset kirjoittavat siansaksaa saadakseen arvonimen, mutta en usko että tällaista tapahtuu.
Olen myös täysin samaa mieltä siitä, että lyhyemmät tekstit voisivat olla kivempi vaihtoehto kuin väkisin väännetyt, tietyn sanamäärän pituiset raapustukset.
-
@jayde Mun mielestä se olisi ihan sopiva ratkaisu että tekstistä saa X määrän lisäpisteitä. Silloin ihmiset voi kirjoittaa sen mitä inspaa. Lähinnä mietityttää että tuleeko sitten lauseen pari merkintöjä ja onko ne nyt sitten huonoja liian helposti saatuja lisäpisteitä yms...
-
@jayde Rakennepisteet ovat kiva (ja hyvä rakenne edesauttaa kilpailuissa pärjäämistä), mutta mielestäni rasitamme jo nyt liikaa tuomareita. Meillä on myös PSB, NJ, VSN, KTK jne., mitkä kaikki ovat rakennetta varten. Olisi ehkä kivempi jättää rakennearvostelu sinne?
Mä aikanaan HANN-laatikseen olin, ettei tulisi rakennearvostelua mutta siitä ainakin silloin käyttäjät oli, että rakenne halutaan ja rakennetuomarit ilmoitti, että he haluavat myös ja ovat valmiita tuomaroimaan eli rakenteella on varmasti oma paikkansa laatuarvostelussa, vaikka henk.koht olen samaa mieltä, että ihan sama onko laatareissa rakennearvostelu vai ei. Varsinkin kun periaatteessa aivan kamala rakennehirviö 1 rakennepisteellä voi kuitenkin saada 1-palkinnon.
-
Kannatan, että yksi vaihtoehto olisi juurikin extra sijoitukset esim. 40 + 20 tai 30 sijoitusta saisi saman verran lisäpisteitä kun nyt teksteillä. Olisi hyvä olla erilaisia vaihtoehtoja korvaamaan teksteistä saatavat pisteet, niin jokainen voi valita omaan harrastukseensa sopivan. Omilla hevosillani pyrin tekemään vain max. yhden jälkeläisen (pl. puokit rp-jalostuksessa tms.), jotta suvut pysyvät tarpeeksi erilaisina ja pitkäsukuisille löytyy paremmin puolisot omasta tallista. Joten siksi en itse hyötyisi tuosta extra jälkeläisen kisojen tuomista pisteistä korvaamaan tekstejä. Minulla on nyt jo hevosia, joilla on esim. ERJ-sijoituksia 80kpl kertynyt vahingossa ja kaikki on silti muotoonlaitettu, niin olisi mahtavaa jos ne saisi ykköspalkinnon ilman tekstejä noilla extra sijoituksilla. Lisäksi kannatan tuota pientä luonnetta sivuilla, että sitä ei arvioida muutenkuin "sivuilta löytyy luonne +2p". Näin on esimerkiksi SHEV-pisteytyksessä. Kaipa siihenkin joku min. 3 lausetta voisi olla hyvä. Olen itsekin lajilaatuarvostelun lisäpistetuomarina antanut 1 pisteen luonteesta hevosille, jolla on vain muutaman lauseen luonne.